Jatkoa nyt näin syntymäpäivän kunniaksi. :-P Olen päättänyt, etten poista kaikkia ladattavia viellä, en ota riskiä että peli sekoaisi nytkun näin pitkällekkin on päästy...

Huomasittehan uuden kyselyn TURHAA laatikossa? ^^

Nyt näin aluksi päättivät kaikki kummitukset; simit että eläimet, jättää talon elävät jäsenet rauhaan. He päättivät muuttaa yliopiston rakkauspuistoon pelottelemaan rakastavaisia. Tässä Emilia...

Juan ensimmäisestä sukupolvesta.

Birgitta, kolmannen sukupolven perijä.

Debbie, viidennen sukupolven perijän vaimo.

Keenyah, suvun perustajatar.

Ah, ja tietenkin rakas Leo. Mistä hän olikaan... Ettei ollut Birgittan mies, kolmannelta sukupolvelta. Ja pian syntyy siis kahdeksas sukupolvi (paljastus..). Muut haamut ovat joko elossa tai jossain, lemmikeistä en ottanut kuvia.

Takaisin Kalevien elämään. C (en millään muista hänen nimeään) oli eileen yhtäkkiä ilmaantunut Kalevien oven taakse, mutta häipynyt piakkoin. Fiona istui sisällä syödän joulupipareita suruunsa.

Dysdee istui yleensä tiskipöydällä tähystellen tuholaisia. Kissaraukk oli yleensä kovin yksinäinen, mutta onneksi Jimillä joskus sitä leikkiaikaa Dysdeen kanssa löytyi.

Joka iltapäivä saapui Jim kotiin perusilme kasvoillaan. Ylennyksiä sateli ja haamut oliat poissa. Eikös suu voisi edes HIEMAN vääntyä ylöspäin?

Fiona ei aikonut hankkia töitä. Hän päätti sen sijaan harjoitella taitojaan jotta hänestä tulisi joskus aikoinaan hyvä koti-äiti. Piakkoin hän pääsikin maalaus-ryhmän jäseneksi.

Eräänä päivänä käveli C talon ohi. Fiona oli pyörtyä onnesta ja halaamaan rakastaan. Mutta C tönäisi varovasti Fionan luotaan. "Tuota... En... En koskaan... Anteeksi. Minä vain halusin kokea sen. En sen enempää. Välillämme ei ole mitään." Fiona vain tuijotti silmät suurena edessään seisovaa miestä. Kaikki he olivat samanlaisia. Eivät he muuta ajatelleetkaan kuin.. Raivoissaan Fiona kääntyi ympäri ja palasi asuntoonsa. Yllätys yllätys, C juoksi tämän perään ja se tapahtui. Älkää minulta kysykö, että miten. :D

Illemmalla heräsi Fiona yksin pedistään. Kyynel vieri hänen poskeaan pitkin. Se ei ollutkaan ollut unta, vaan totta. Miten hän oli saattanut olla niin tyhmä ja antaa sen tapahtua? (he jotka eivät lukeneet viimekuvan tekstiä eivät tule ymmärtämään mitään tästä eteenpäin, eli peruuttakaapas...)

Fiona nousi ylös ja käveli keittiöön, aikeinaan syödä pipareita. Mutta samalla hän huomasi ikkunasta kauniin auringonlaskun. Kumpa aurinko saamuisi ikuisesti.

Fiona päätti raivoissaan jättää pikku-piparit rauhaan ja sen sijaan keskustella isänsä kanssa. "Sitä oikeaa on vaikea löytää. On oltava paljon kärsivällisyyttä, ja yleensä Hänet löytää paikasta mistä vähiten sitä odottaisi". Todella lohduttavaa.

Fiona ei kauaa isänsä neuvoja kestänyt, joten päätti suunnata askeleensa keittiöön. Arvatkaa mitä hän päätti leipoa? No pipreita tietenkin. :o

Nami nami... Tuota vauhtia sairastut ja lihoat pipari-tautiin. Niin paljon väriaineita mitälie. : D

Aivan. Piparit eivät tee hyvää mahalle, varsinkaan raa'at. Ehkei sinun kokkitaitosi ole vielä huipussaan?

Ja seuraavana päivänä lisää ruokaa... Fiona oli tullut entistä nälkäisemmäksi, eikä hän jaksanut joka päivä syödä pipareita, joten hän päätti lukea koko yön yli kokkikirjaa. Lopulta hän oppi miten sipsit ja dippi sijoitetaan lautaselle. vau.

Whataaa? Ei, se ei ollutkaan piparien syytä se pahoinvointi. Vaan syy oli C. Tulos yhteisen ja viimeisen ajanvieton kanssa on tämä; lapsi.

Fiona oli kyllä onneissaan lapsesta, mutta ei tiennyt pystyisikö kasvattamaan sitä yksin. Mutta Jim oli todella onnellinen saatuaan tietää, että hänestä tulisi isoisä! Tai ukki! Tai vaari! (anteeksi en tiedä onko se mikä, en ole täysin suomalainen.) No kummiskin hän saisi lapsenlapsen!

Nyt kun nuori nainen oli raskaana, vietti hän suurimman osan ajastaan lukien urheilulehtiä ja kokkaus-kirjoja. Mutta ei hän liikuntaa voinut unohtaa, se kun on hänen lempipuuhaansa. Fionasta oli jo tullut todela lahjakas koripallon pelaaja.

Söpöä, isä ja tytär nukkuvat sikeästi yhdessä. <3

Lopulta oli synntyksen aika, ole! Synnytys tuli ilmi lastenhuoneessa. Kukaan ei ollut paikalla katsomassa tätä kivuliasta tapahtumaa. Ainoataan kivulias huuto täytti koko talon.

Ja sieltä tupsahtikin ulos pieni tummaihoinen, ruskeasilmäinen ja punahiuksinen tyttö. Tyttö sai nimekseen Gabriella.

Ja kaksoset ilman kakkua. Tämä söpöliini on täsmälleen samanlainen kuin siskonsakin, tosin tämä tässä on poika. Hän sai nimekseen George.

Ja heti ryntäsi paikalle lastenhoitaja. Mikseivät he luota Kalevan suvun äiteihin ja isiin? -_-' Nainen kaappasi syliinsä pikkuisen Gabriellan ja rupesi täyttämään tämän pullomaidolla.

Myös Jim palasi heti kotiin saatuaan tietää synnytyksestä. Hän otti Georgen syliinsä, haki pullon ja meni ulos syöttämään tätä. Halusi pikkuisen kait näkevän kuinka suuri, mutta silti niin pieni maailman on.

Päivät kuluivat ja Fiona oli lukenut jo niin paljon ruoanlaitosta, että hänet hyväksyttiin Kokkaus-ryhmään! Nyt hän pääsisi heidän salaiseen keittiöön!

Fiona lähti ryhmän kokouspaikkaan ja huomasi että siellä pidettäisiin kilpailut siitä, kenellä olisi maukkain ruoka-annos! Fiona päätti ryhtyä hommiin ja alkoi kokata parhaan ateriansa. Welcome to hell's kitchen. (Suosittelen lämpimästi tuota ohjelmaa, Sunnuntaisin klo. 20.00, MTV3)

Tunnin kuluttua kun 4 osallistujaa olivat valmiita, asetettiin ruoat pöydälle. Fiona vilkuili hermoissaan ympärilleen. Ei hänellä mitään mahdollisuuksia ollut tuota kakkua vastaan..

En voinut vastustaa, niin kaunis kuva... : )

Vihdoin olivat kaikki 4 kilpailijaa valmiita; lettuja, kakkua, kakkua ja kalaa.

Ei tainnut Fionan letut oikein vaikuttaa maistajaa? No ainakin nainen kakusta tykkäsi.

Sittn listattiin ylös kaikki ja voittajaksi julistettiin tuholaistorjuja, joka teki maukaan kala-aterian. Ensikerralla sitten, Fiona.

Kotiin palattuaan käytiin pihalla kovaa tappelua Dysdeen ja haisunäädän kanssa. Dysdee sai kunnolla köniinsä. :p 

Kokkikoulun ansiosta oli Fiona oppinut tekemään kotitekoista juustoa. Todella herkulliselta näyttää.

Ja heti seuraavana päivänä oli kaksosten aika kasvaa. Fionan sylissä Gabriella, Jimin Geroge. 

Pikakelaus. Gabriella se lentää ilmaan ja hänestä kasvaa oikein suloinen pikku taapero violettine hiuksineen. Muodonmuutos tehtiin, ja tyttö sai räikeän punaiset hiukset, jotka sidottiin kahdella ponnarilla.

Sama Georgen kanssa. Poika lähtee lentoon ja laskeutuu todella suloisena punapäänä isoisänsä syliiin. Sitten tehtiin pieni muodonmuutos ja pikkuinen sai todella suloiset hiukset, joka tekee hänestä vielä suloisemman.

 

Siinä oli. jatkoa ei tule nyt ehkä vähään aikaan, hieman kiireitä. : D

Muutes. Olenko pelannut YHTÄKÄÄN sukupolvea ilman että on; syrjähyppyjä/petokia, kuolemia, eroja, tällaisia tapauksia kuin nyt? En varmaan? Sillä muistaakseni Aleksi petti, mutta jos ei niin siinä edes yksi "tavallinen" sukupolvi. :'D

KOMMENTTEJA? :o

Danke. Ja hyvää kesää ja kesälomaa kaikille. ;> Muistakaa olla paljon ulkona. :o Paraskin puhuja... Ja nyt elokuviin, lälläslää. Nonii, nyt oon hiljaa. ^^